Ikayuutiginiaqtavut uuktuqtunik amigaikyuumilugit pittaaqtangit Nunavunmiut ihuaqhiyuumilugit inmik niqailliurnaittumik pivagait pilugit atuqlugillu inuuhirmingni atuqtaghainut, uqauhimik, taiguaqnikkut titiraqnikkullu, amihuniklu.
Taimaa kangikhihimayughauyut pidjutinginnut niqikhanut aanniarnaittumik, avatingnut, nunallaariyaptingnullu. Nunavunmiut pihimayut aturaaqpakhimayumik kangikhihimayainik qanuq piyaanginni, tutqurlugit, upalungaiyaklugit, nirilugillu niqainnanik. Kihimi, ihumaaluutigiyauyuq taimaa ukuat ayuiqhimayakhait ilihaudigiyungnaiktait inulramminut nutaqqanullu, taimaaluuniit aadjikkutavyait ayuiqhimayakhait pidjutinut niuvvaavingmit niqikhaqpagainut ayuiyuitait. Taimaatut, ikpingnaqtuq ilihaiyaami kangikhihimayakhainut pidjutainut niqainnanut unalu niuvvaavingmit niqikhaqpagainut. Allan’nguqtirutikhaqariami, tun’ngavikhait ayuiqhimayakhait uqauhitut, taiguaqnikkut titiraqnikkullu, amigaikyuumilugillu hakugikhiyuumiyakhauyut.
Hivunighangit: |
|
| 4.1 | Katimapkaklugit inuit ilauyut pivalliadjutikhanut atulirianginni inuuhirmi atuqtaghainut, ukuallu ilihaidjutinut ayuittiaqhimayut ilihaiyillu. |
| 4.2 | Ikayuutigilugit inuuhirmi atuqtaghainut atuqlugit allatqiit pidjutingit ilihainikkut. |
| 4.3 | Ikayuutigilugit pivalliadjutikhat, payuktautit, amigaiklugillu ilihaidjutinut atuqvikhat. |
| 4.4 | Ikayuutigilugit Nunavunmiut tunilugit pivikhainik, ayuiqhaudjutikhanik, uuktuquhimmaaqlugillu. |
| 4.5 | Atuqlugit inuuhirmi atuqtaghainut tahapkununga atuqtauyunut ilihaidjutikhanut piyakhaukpat. |
| 4.6 | Atuqlugit inuuhirmi atuqtaghainut ilihaidjutikhat amihunut inungnut allatqiinut ukiuqaqtunut arnanut angutinullu, ihuagilluaqlugillu tahapkuat ilauyuittut nunallaamiutat. |